Kuninkaiden peliä ja pelien kuningasta, pooloa, on pelattu jo yli 2500 vuotta. Tämä alunperin sotaisen luonteen omannut
hevosurheilu on peräisin Persiasta, jossa sotilaat taisteluiden jälkeen pelasivat käyttäen palloina vihollisten
irrotettuja päitä.
Päät vaihdettiin palloiksi ja poolo levisi Persiasta koko Aasiaan, aina Japaniin saakka. Eurooppaan peli tuli
englantilaisten mukana Intiasta siirtomaasotilaiden palatessa kotimaahansa. Englantilaiset kehittivät peliin säännöt,
jotka vahvistettiin 1859 ja ovat englantilaiseen tapaan herrasmiesmäiset. Englannissa poolo saavutti valtavan suosion
ja levisi 1800-luvun loppuun mennessä koko Eurooppaan aina Pietaria myöten, jossa silloinen chavalier-kaartilainen
Carl Gustav Mannerheim pelasi Pietarin pooloklubin avajaisottelussa ja vielä voittaneessa joukkueessa.
Pooloklubin oli Nevan suulla sijaitsevalle Krestovskin saarelle perustanut Mannerheimin ystävä ruhtinas
Beloselski-Belozerski, joka oli tutustunut pooloon matkustaessaan Ranskassa.
Varsinaista kulta-aikaa poolo eli 1930-luvulla, jolloin sitä pelattiin kaikkialla maailmassa, lähes kaikissa
Euroopan maissakin Pohjoismaita lukuunottamatta. Se oli myös olympialajina Berliinin olympialaisiin 1936 saakka.
Poolon suosio on tasaisen varmasti kasvanut 1970-luvulta alkaen, ja pelaajamäärä on lisääntynyt suorastaan
räjähdysmäisesti joka puolella maailmaa. Kansainvälinen lajiliitto Federacion Internacional de Polo perustettiin 1986,
ja sen päämaja sijaitsee Buenos Airesissa Argentiinassa. Argentiina on Englannin, Yhdysvaltojen ja Espanjan
ohella poolon johtavia maita. Pooloa pelataan tällä hetkellä yli 50 maassa kaikilla mantereilla.
Poolo mielletään yleisesti kuninkaiden ja rikkaiden harrastamaksi eliittiurheiluksi, jota se on varmasti ollutkin.
Hevoset ja klubit eivät ole olleet kaikkien ulottuvilla, ja ovathan maailman kuningashuoneet aina Aleksanteri Suuresta
lähtien toimineet lajin mannekiineinä, tällä hetkellä ehkä tunnetuimpana Walesin prinssi Charles. Eliittiurheilu tai
ei, poolo on aina kerännyt pariinsa ihmisiä, jotka nauttivat kovasta vauhdista, rohkeudesta, hevosista ja
pallonkäsittelytaidosta.
Pohjoismaihin ja Suomeen poolo saapui 1989, jolloin hyvinkääläinen Mika Lindroos toi ensimmäiset mailat ja pallot
Saksasta tutustuttuaan siellä lajiin. Hyvinkäältä löytyi pian muitakin asiasta kiinnostuneita ja pian hankittiin
Argentiinasta pooloponeja ja perustettiin Pohjoismaiden ensimmäinen pooloklubi, Hvvinkää Polo Club.
Suomalaispelaajat ovat hankkineet pelikokemusta ja poolotaitoja vieraillessaan ulkomailla kuten Argentiinassa,
Englannissa ja Saksassa. Pelaajien harvalukuisuuden vuoksi kansainvälisyydestä onkin tullut kaikkialla lajin
ominaispiirre. Poolonpelaajia on maailmassa tällä hetkellä n. 10 000 ja pelaaja toivotetaan tervetulleeksi
paikallisille klubeille kaikkialla, missä hän ikinä liikkuukin.
Suomessa on ollut kolme pooloklubia, jotka perustivat 1990 lajiliitokseen Finnish Polo Association ry:n.
Voidakseen täysin nauttia tämän erikoisen urheilulajin hienouksista yleisön täytyy jonkin verran tuntea sen sääntöjä,
sillä joku on joskus sanonut, että mitä shakki on pelinä, baletti tanssina, sitä poolo on urheiluna.
